D Powerteam

Koiran kanssa ei kannata kisata ainakaan juoksussa, toisaalta koira häviää esimerkiksi shakissa tai virkkaamisessa melko automaattisesti. Ehkä kannattaa keksittyä kilpailuttamaan koiraa muita koiria vastaan? Koirat vetävät mielellään esimerkiksi pulkkaa, hiihtäjää tai kesällä pieniä kärryjä. Koirien juoksukilpailut ovat ulkomailla suosittuja, jopa ammattimaisia vinttikoiraratoja löytyy: jostain syystä tämä ei ole Suomeen juurtunut, ehkä koska vinttikoira ei ole ollut täällä yleinen koirarotu.Koiranäyttelyssä käyminen voi olla sekä koiralle että omistajalle hauska elämys, riippuen kummankin luonteenlaadusta. Jotkut sietävät huonosti hälyä ja joukkoja, ja se pätee myös joihinkin koiriin. Touhua ulkoapäin seuraavat pitävät sitä joskus aika älyvapaana keikistelynä, jossa palkitaan kummallisimman näköinen ja parhaiten pörhötetty puudeli. Suomalaiset koiranäyttelyt eivät kuitenkaan ole ihan amerikkalaisten veroisia, ja suurimmalle osalle koiria riittää tavallinen sukiminen rotuvalion ruusukkeen voittamiseen, jos ovat voittaakseen. Tuomarit arvioivat myös koiran käytöstä ja käyttäytymistä, joten koiran kanssa pitää opetella seuraamista ja muita perustottelevaisuustaitoja.Agility on suosittu harrastus varsinkin palvelukoirien, tai siis koirien jotka kuuluvat palvelukoirarotuun, opaskoiria ei kai yleensä agilityssa näy, koulutuksessa. Sana agility tarkoittaa ”ketteryyttä” ja on tietysti englantia, kuten kaikki lainasanat nykyään. Kyseessä on koirien esteratakilpa, tai aina ei tarvitse tietysti kilpailla, jossa koiraa ohjataan mutta ei ohjasteta erilaisten esteiden ali, yli ja läpi. Laji rantautui Suomeen 1986, vaikka sitä ennen saattoi joskus nähdä poliisikoirien tekevän samanlaisia temppuja kun oli poliisilaitoksen avoin päivä, mutta erona on ainakin se ettei agilityharrastajan tarvitse olla poliisi. Tietenkään mukaan eivät kuulu hyökkäysharjoitukset tai epäilyttävien pakettien vainuaminen. Agility sopii myös kaikille koirille, radat on luokiteltu kolmeen sarjaan koirien koon mukaan. Esteet radalla voi jakaa kolmeen tyyppiin: hyppyeste, kontakti (keinut ja puomit joihin koiran tulee koskea ainakin tassulla) ja muut, joista tärkeimmät ovat erilaiset tunnelit ja pujotteluesteet. Mutta jos olet enemmän dobermanniharrastaja, ei tätä rotua yleensä näe agilitykentillä, vaan enemmänkin palveluskoirakokeissa, joita voivat olla mm. käyttäytymis- ja etsintäkokeet. Sekä tietenkin suojeluskoirarotuna dobermannia näkee paljon.